Maatyöt vol.1 DONE

”Kun tulee myöhässä, voi lähteä ajoissa” sananparsi piti paikkaansa Haaviston tehdessä anturoiden valua edeltävät maatyöt tontillamme. Alkuperäinen aloitus siirtyi neljä päivää eteenpäin suunnitellusta, mutta aikatauluun olikin jätetty viikko pelivaraa mahdollisia ”yllätyksiä” varten. Maatyöt tehtiin tosi ripeästi kolmessa päivässä, vaikka itse olin henkisesti varautunut kokonaiseen viikkoon. Eilen lounasaikaan jälkeen tontilla näytti jo tältä:

Iltapäivällä näky ei ollut juuri muuttunut, mutta pohjan tiivistys oli saatu valmiiksi ja kaivuri oli kadonnut tontilta. Maatöiden laadusta sinänsä on vaikea sanoa mitään, koska en itse kaikkia kolmea päivää tontilla päivystänyt. Kaikki tehty työ on jo haudattu sepeliin. Hyvän kuvan kaverit ainakin itsestään jättivät ja vahva usko on siihen, että putket kulkee oikeassa kohdassa ja talo pysyy tukevasti asemassaan, jäi itselleni. Ainakaan pomppiessani sepelin päällä, en saanut kuoppaa aikaiseksi ;)

Ensi viikolla saadaan talolle tassut ja ollaan taas yksi askel lähempänä muuttoa.

Maalia, laattaa, tapettia, parkettia...

Tänään taloprojekti hyppäsi ison askeleen konkreettisempaan suuntaan, kun kävimme valitsemassa pintamateriaaleja RTV:llä. Olihan se hullu fiilis hypistellä eri laattavaihtoehtoja, kun tontilla ollaan saatu juuri anturoiden alustäytöt taputeltua paikoilleen.   Ko-Ti tekee siis yhteistyötä RTV:n kanssa, joten materiaalit pitäisi, tai olisi ainakin taloudellisesti kannattavinta löytää heidän valikoimistaan. RTV:llä saimme kyllä huippuhyvää palvelua ja maksetut ”tästä tulee kyllä upea” kommentit, sai uskomaan että hyviä ratkaisuja ollaan tekemässä.

Parketit saimme päätettyä ilman suurempaa tuskaa. Jo etukäteen olimme valinneet taloon Karelian valkoisen (Tammi Kartano Story Sugar 188) lankkuparketin. Pienen piheyden iskiessä, päätimme vaihtaa yläkertaan lattian asteen verran huokeampaan Karelian Tammi Electric Light parkettiin. Tuo yläkerran valintakin oli kyllä meidän mielestä tosi nätti, eikä tuo vaihto tuntunut suurelta luopumiselta. Uudessa parketissa puun syyt oli kunnolla näkyvissä, kun taas alakerran lankut on melkein puhtaan valkoiset.

Laattojen valinta oli hieman pulmallisempaa, koska vaihtoehtoja on tarjolla niin paljon. Meillä oli etukäteen jo aika selvä visio siitä mitä haluamme ja meidän musta-valkoinen maailma sulkee aika paljon vaihtoehtoja pois. Myös oikeat harmaat päästimme väripalettiimme mukaan. Yksinkertaiseen ajatusmaailmaamme sopii myös mainiosti se, että kahdessa wc:ssä ja kylpyhuoneessa on samanlaiset laatat. Mitä sitä hyvää vaihtamaan…

Valitut laatat ovat kasalla tässä:

Vain vessojen ja kylppärin musta seinälaatta puuttuu. Kaikki myymälässä olleet laatat kun olivat kiinni seinässä. Laatoista iso harmaa (60x60) tulee eteiseen, pieni (10x10) harmaa kodinhoitohuoneeseen ja loput märkätiloihin.

Tapetoitujen/maalattujen seinien tarkemmat materiaalivalinnat siirsimme suosiolla eteenpäin. Ainoastaan päätimme, että kodinhoitohuoneen välitila maalataan, ei mustaksi, eikä valkoiseksi, eikä ainakaan harmaaksi, vaan keltaiseksi. Mistä lie sekin idea syntynyt. Onneksi siihen että meillä on seinä, saatikka maalattu seinä, menee vielä hetki. Kait sekin vielä ehtii vielä mustaksi muuttua.

Meillä on kuoppa

EIlen se sitten oikeasti alkoi. Meidän raksaprojekti etenee vähitellen paperilta maastoon. Päivä oli muutenkin plussia täynnä. Aurinko paistoi aamusta iltaan, aloituskatselmus rakennusvalvonnan kanssa sujui ilman ongelmia, meidän tuleva valvoja vaikutti hyvältä tyypiltä, tontilta löytyikin yllätykseksi Elisan väittämän kuparin sijaan valokuitu ja kirsikkana kakun päällä, iltapäivällä töiden jälkeen kurvatessani tontille, siellä oli kuoppa eilisen kasan tilalla ja pätkä sadevesiviemäriä asennettuna.

Sähköjen kytkeminen oli tilattu myös tälle viikolle, mutta eihän sekään ajallaan tullut. Toisaalta hyvä näin, sillä ilmeisesti maanrakennusurakoitsija oli päättänyt siirtää kauhalla meidän itse askartelemaa sähkötaulua ja sen seurauksen jalusta makasi palasina naapurin (rakentamattomalla) tontilla. Uusi yritys ensi viikolla...

Myöhässä

Tämän blogikirjoituksen piti alkaa hehkuttamalla tänään alkaneita maatöitä. Potkiessani hetken aikaa seitsemältä aamulla pikkukiviä tontin laidalla, tuo otsikko alkoi muokkautua nyt valittuun muotoon. Nautittuani riittävän annoksen aamuaurinkoa, sain maanrakennusurakoitsijan puhelimen päähän. Maatöitä olikin siirretty päivällä eteenpäin, info oli vaan jäänyt pelkän urakoitsijapuolen haltuun. Erikseen oli toki kolme päivää aikaisemmin sovittu, että mahdollisista aikataulumuutoksista infotaan heti kun niitä on tiedossa.

 

Jos näinä projektin viimeisinä hetkinä ennen varsinaista toteutusvaihetta pitäisi projektia kuvata yhdellä adjektiivilla, olisi se otsikon mukainen, myöhässä. Sillä juuri sitä on jokainen projektin vaihe enemmän tai vähemmän ollut. Tarjousvaiheessa tarjoukset olivat useamman toimittajien osalta onnettomasti myöhässä, kuten myös kommenttikuvat, pohjatutkimukset, painopenkka, sekä keittiötarjoukset. Edellä luetelluista ollaan kuitenkin yksi kerrallaan selvitty. Jokainen käyty taistelu on saanut kiittämään itseäni ja urakan toista maksajaosapuolta loistavasta päätöksestä ostaa talo pitkälti yhdeltä ja samalta urakoitsijalta. Sen verran raskasta tämä muutamankin pikku-urakan organisointi on meinaan ollut.

 

Ennen varsinaista rakentamista ilmassa roikkuu maatöiden lisäksi vielä rakennesuunnitelmat. Valmiit rakennesuunnitelmat luvattiin meille ensimmäisen kerran toukokuun alussa. Toissapäivänä sain käsiini ensimmäistä kertaa rakennekuvat, joiden piti olla nyt, ilman kommentteja, "valmiita". Kuvissa oli kuitenkin kasapäin virheitä. Suurimmaksi osaksi virheet olivat harmittomia ja lähinnä kuvasivat sitä kuinka tietty osa suunnitelmia oli kopioitu toisista projekteista. Ensimmäiset elementit pitäisi nousta paikalleen kolmen ja puolen viikon päästä, joten teoriassa ainakin kaikki on vielä mahdollista.

 

Itse yritän valaa uskoa, että viimeisetkin valmistelevat työt loksahtelee yksi kerrallaan paikalleen. Erityistä iloa tuotti eilen 11 viikon odotuksen jälkeen postiluukusta kolahtanut rakennuslupa. Sehän oli jopa etuajassa. Luvan varaisen rakentamisen alkuun kun on vielä puolitoista viikkoa...

Lyhyt katsaus menneisyyteen

Jotta olisi helpompi päästä mukaan tähän meidän unelmaprojektiimme, tässä nopea aikajana siitä mitä tähän mennessä on tapahtunut:

• Huhtikuu 2013. Lumien sulettua iski kauhea joka vuotinen omakotitalokuume. Edellisellä kerralla samassa tilanteessa päädyimme vaihtamaan kerrostalosta rivitaloon, joten tällä kertaa vahingosta viisastuneena aloimme katsella tontteja ja uudehkoja omakotitaloja.
• Heinäkuu 2013. Unelmien tontti oli valikoitunut ja tarjous hyväksytty.
• Elokuu 2013. Kilpailutimme ja haastattelimme eri talotoimittajia. Vaihtoehdot vaihtelivat kiven ja puun sekä valmiiden talopakettien ja omien suunnitelmien välillä.
• Syyskuu 2013. Tontin pohjatutkimukset. Tulokset olivat sitä mitä tiesimme ja oletimmekin niiden jo etukäteen olevan. 
• Lokakuu 2013. Painopenkan rakentaminen.
• Marraskuu 2013. Sopimus omilla suunnitelmilla tehtävästä talopaketista Rakennustyö Ko-Ti Oy:n kanssa. 
• Tammikuu 2014 -> Suunnitelmien muokkailua, LVIS-suunnittelua, takan valintaa jne.
• Maaliskuu 2014. Rakennuslupa hakuun.